Oulu on noussut tuhkasta kohti mahdollisuuksia

Oululla on esihistoriastaan saakka ollut eteenpäin suuntaamisen väre: se on merkittävän kulku- ja kaupankäyntipaikan roolissa yhdistänyt alusta asti ihmisiä ja mahdollisuuksia. Vuosisatojen varrella se on palanut kymmenen kertaa, ja kavunnut tuhkan keskeltä aina uuteen nousuun.

Lisää suosikkeihin

Varhaiset elonmerkit

Jo kivikaudella Oulun alueella on ollut asutusta, vaikka varsinainen kaupunki siitä tuli vasta satoja vuosia myöhemmin. Alkuajoista saakka Oulu on yhdistänyt ihmisiä ja mahdollisuuksia: Oulu ja Oulujoki toimivat kulkureittinä kalanpyyntiin ja kaupantekoon. Sen kautta ovat kulkeneet pronssi- ja rautakaudella niin karjalaiset kuin viikingitkin. Eiköhän jokunen ole pysähtynytkin!

Lue lisää

Kaupantekoa, kahakointia ja kaupungistumista

1300-luvulla ei ollut aivan selvää, minkä valtion omistukseen Oulu oikein kuului, ja se johtikin kahakointiin alueella. Lopulta Oulu päätyi Ruotsin omistukseen ja sai kuningas Kustaa Vaasalta luvan toimia kauppapaikkana vuonna 1531. Historian kirjoihin on merkitty, että Oulun kaupunki perustettiin vuonna 1605. Se aiheutti mukavanlaista kuhinaa ja Oulusta tuli nopeasti terva- ja lohikaupan keskus. Ensimmäiset merkit teollisuudesta ja panostuksesta koulutukseen nähtiin jo 1600-luvulla, jolloin Oulun asukasluku tuplaantui 400:sta 800:aan.

Lue lisää

Tuhkasta noussut

Oulu on historiansa aikana palanut yhteensä kymmenen kertaa. Sieltä on kuitenkin aina noustu uudestaan ylös ja jatkettu määrätietoisesti kohti kasvua ja kehitystä. 1700-luvulla uuden sataman ja tapulikaupunkioikeuksien myötä Oulun asema kaupankäyntikaupunkina vahvistui entisestään. Tärkeimpiä vientitavaroita olivat terva, puutavarat, lohi ja voi. Tervasta tulikin Oululle merkittävä vientituote, elinkeino ja matkailullinen vetonaula – mitä se on jossain määrin edelleenkin. Oulun läänin pääkaupungiksi noussut Oulu oli 1700-luvun lopussa Turun jälkeen väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Lue lisää

Uudistusten kautta sotavuosiin

1800-luvulla tapahtui muutama merkittävä asia: Oulussa aloitti kansakoulu, ensimmäinen sanomalehti alkoi ilmestyä, rautatie valmistui ja jälleen yhdessä tulipalossa vaurioitunut Oulun tuomiokirkko rakennettiin uudelleen.

Sotavuodet kohtelivat Oulua kohtuullisesti. Vuoden 1918 taistelussa valkoiset voittivat ja punaiset sotavangit päätyivät Raatinsaaren vankileirille. Jatkosodassa Oulu oli kaukana varsinaiselta rintamalta ja suurimmat tuhot aiheutuivat neuvostoliittolaiskoneiden pommituksissa helmikuussa 1944. 1900-luvun puolivälissä asukasluku oli jo yli 35 000.

Lue lisää

Teollista kehitystä ja kasvua

1900-luvun puolivälissä Oulun yliopisto aloitti toimintansa, ja sillä olikin nopeasti ratkaiseva vaikutus teollisuuden ja erilaisten palvelutyöpaikkojen sekä väestön kasvuun. Eräs huomionarvoinen tarina alkoi vuonna 1973, kun Nokia-yhtymä rakensi Ruskoon tehdas- ja teollisuuslaitoksiaan. Siitä käynnistyi vauhdikas matka Oulun kehittymiselle huipputekniikan keskittymäksi.

Oulun asukasluku ylitti 100 000 rajapyykin vuonna 1990, jolloin kaupunki oli Suomen 6. suurin. Kuntaliitoksen tultua voimaan vuonna 2013 Oulusta tuli asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki 190 891 asukkaallaan.

Lue lisää

Tässä hetkessä, mutta katse kohti tulevaa

Tämän päivän Oulu on monipuolinen matkailukohde, Pohjolan pääkaupunki ja tuleva Euroopan kulttuuripääkaupunki. Katsoen tulevaan rintaansa röyhistellen eli ölövinä, mutta kuitenkin jalat maassa, Oulu jatkaa kehittymistään ja kasvuaan pohjoisen Suomen teknologisena keskittymänä, yliopistokaupunkina, tapahtumakaupunkina ja ehkä vähän myös p*skana kaupunnina – sopivassa tasapainossa pohjoisen luonnon keskellä.